Äidin pikku kullanmuru täyttää lauantaina 2-vuotta, ja tänään vietiin hoitopaikkaan tällainen kakku maisteltavaksi.

Tästä kakusta tuli kaikkea muuta kuin onnistunut. Aluksi ajattelin etten laita sitä ollenkaan tänne blogiin, mutta laitetaa ny kuiteski... Olkoon muistutuksena omista virheistä =)

1239259705_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

 

1239280356_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Älä missään nimessä kostuta kakkupohjaa liikaa, ellet halua että kakkulautanen ui mansikkamehussa.... Tuli siis kostutettua piiiikkasen liikaa, mehua pursui sitten joka välistä =/ Koitin talouspaperilla imeä suurimmat pois, mutta ei paljo lohduttanu.

Älä missään nimessä kumoa maalausta ylösalaisin, vaikka kuinka kuvittelisit sen olevan kuiva. Niinpä, että sitä voikin olla niin ajattelematon. Kokosin kakun irtopohjavuokaan, ja laitoin marsipaanimaalauksen jo illalla siihen pehmimään. Aamulla kun piti siirtää kakku pois irtopohjavuoasta, ei se tullutkaan ongelmitta, vaan tahtoi halkeilla. (olisi pitänyt koota se suoraan tarjoilualuselle ja laittaa reunat ympärille. No, päätin sitten erittäin viisaana kääntää se ylösalaisin ja irrottaa pohja siten. Pohja kyllä irtosi, mutta niin myös osa maalauksesta.... Eli sitten vaan uudestaan maalaamaan, ja sählätessä tietenkin jälki on sen mukaista. Eli hyvä kun tuosta suttuisesta nimestä puoliksi arvailemalla saa jotain selvää.

Lisää väriainetta kermavaahtoon hyvissä ajoin, eikä vasta sitten kun se on jo lähes voita... Eikä siitä sen enempää, lopputuloksen näkee kuvasta.

Älä sählää vaikka olisi miten kova kiire. Helpommin sanottu kuin tehty, ja useimmiten kun joku homma alkaa mennä päin metsää, se menee sit kans ja reippaasti. Ja tietty sillä seurauksella että yhä useampi juttu menee mönkään...

Siinä muutama erittäin hyvä muistisääntö jatkoa varten... *HUOH*

Toivottavasti kakku kuitenkin maistui =) Lauantaina, varsinaisena synttäripäivänä on tulossa lisää päivityksiä, siihen saakka:

OIKEIN HYVÄÄ PÄÄSIÄISTÄ KAIKILLE!!!!!!